Ensinäkemältä abessinialaisessa, eli tuttavallisemmin abyssa, ei ole
mitään silmiinpistävää, kokonaisuus on sopusuhtainen ja hyvin
"kissamainen". Kuvissa ei kuitenkaan täysin pääse oikeuksiinsa kaunis,
muinaisten Egyptiläisten kissaveistoksia muistuttava ryhti, sekä aivan
erikoislaatuinen turkin kuviointi, ticking.
Kauempaa aby näyttää hyvinkin yksiväriseltä kissalta, mutta lähempää
erottuu sileän ja vartalonmyötäisen turkin kuviointi: joka karvassa
vuorottelevat tummat ja vaaleat raidat, saaden aikaan hyvin eloisan ja
"läikehtivän" vaikutelman. Rakenteeltaan aby on keskikokoinen ja
elegantti, olematta kuitenkaan "rimpula". Ulkonäkö ja liikehdintä tuokin
monille mieleen puuman tai gepardin solakoine lihaksineen ja siroine
kauloineen.
Aby hurmaa paitsi villillä ulkonäöllään, myös luonteellaan. Eräs ranskalainen kuvaa abessiinialaista näin: "se on älykäs olematta viekas, hurmuri olematta despootti, hellyydenkipeä muttei tunkeileva, leikkisä muttei täystuho, vilkas muttei hysteerinen". Eli siis täydellisyyttä hipova pakkaus... Abyt ovat erittäin kekseliäitä ja uteliaita - innolla mukana kaikissa kodin askareissa, ja usein abessinialaisia myös sanotaan "koirakissoiksi"; koska ne mielellään kulkevat omistajansa perässä, sekä usein innokkaasti noutavat lelujaan. Ilman seuraa ihmisrakas aby voi masentua.
Historia
Suosituimman teorian mukaan abyt olisivat kotoisin Pohjois-Afrikasta nykyisen Etiopian, silloisen Abessinian alueelta, mistä rotu sodasta kotiutuvien brittisotilaiden mukana olisi 1800-luvulla rantautunut Englantiin.
Erityisesti mainitaan rodun kantaäidiksi Zula-niminen naaraskissa, joka olisi ennen matkaansa paritellut nuubianvillikissan kanssa. Toinen teoria ehdottaa abyjen kotimaaksi Kaakkois-Aasiaa. Mene ja tiedä, joka tapauksessa yhdennäköisyys ja rakenne muinaisten Egyptiläisten maalausten, veistosten ja muumioitujen kissojen kanssa on erittäin suuri. Rotu hyväksyttiin jo 1896, ollen näin yksi vanhimmista rekisteröidyistä kissaroduista.